Kului se tämäkin vuosi...

18.12.2017

Toisella pieni pää ja toisella paksu kaula. Viritä siihen tonttulakki. Ei pue, ei.

Vuodenvaihteen jälkeen ilmestyvät mediaan katselmukset vuoden 2017 tähtihetkistä ja mieleenpainuvista tapahtumista. Epäilemättä ensimmäistä sataa vuottaan moni-ilmeisesti juhlinut Suomi tulee olemaan kuvakavalkadeissa keskiössä. Ammattiyhdistysliike havaitsee usein vain epäkohdat. Pyrintö kohti parempaa elämää on edelleen tavoite. Onnistumisten näkeminen ja oman osuutensa ylpeänä kuittaaminen on kuitenkin ilo, josta on lupa nauttia. Kun taakse katsoo, on huikeita saavutuksia kertynyt jokaiselle sukupolvelle. Me saavutamme omamme. Palkansaajien asialla kohti uutta sadan vuoden periodia.

Palkansaajat, erityisesti julkisen sektorin palkansaajat, ovat kannatelleet Suomen läpi taloudellisesti vaikeiden vuosien. Osuutemme olemme hoitaneet äärimaltillisilla palkankorotuksilla ja lomarahojen määräaikaisella leikkauksella. Kipeää tekee, mutta sopimukset pidetään. Taloustilanne on selvästi parempi kuin vuosi takaperin. Käynnissä olevasta neuvottelukierroksesta työnantaja ei selviä ilman tuntuvia, vähintään yleisen linjan mukaisia yleiskorotuksia. Pitkä kuiva kausi on päässyt rapauttamaan palkkausjärjestelmät, joiden eloon herättämiseen tarvitaan virastokohtaisesti kohdennettavat erät. Saletisti julkisella sektorilla neuvottelupöydissä keskustellaan myös lomarahoista.

Raha ei tee autuaaksi. Selväksi on käynyt, että työaikaan liittyvät asiat ovat kokonaisuutena vuosi vuodelta tärkeämpiä. Mitä enemmän joustoa työajoissa on, sitä paremmin jaksaa sukkuloida työ- ja yksityiselämän haasteiden puserruksessa. Rohkeita edelläkävijöitä löytyy (mm. Liikennevirasto ja Maanmittauslaitos), mutta laajasti ottaen on valtavasti tehtävää. Kaikki virastotason henkilöstöhallinnon pelisäännöt pitäisi käydä porukalla läpi ja pohtia miten niiden sisältöä voidaan muuttaa mahdollistamaan uudet työntekemisen tavat. Keskustason sopimuksissa on toki kehitettävää, mutta monia jo sovittuja asioita ei ole saatu virastoissa jalkautettua.

Uutiset kertovat tekoälyn mahdollisuuksista lähes kaikkivoipaan sävyyn. Hoivarobotti Lydia vilahtelee siellä ja täällä. Uutta emme väheksy, mutta ainakin valtion työpaikoilla jälki syntyy ihmisten ajattelun tuloksena.  Ihmisistä ja työyhteisöistä on pidettävä huolta. Hyvällä ilmapiirillä, johtamisella ja työtoveruudella on käsittämättömän suuri voima.  Työterveyshuollosta ja työssä viihtymisen pienistä ilonaiheista ei kannata tinkiä. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon Palvelukeskus mm. lahjoitti omille työmyyrilleen Fiskarsin Suomi 100 sakset. Pienellä eleellä saadaan aikaan suuri ilo.    

Vuosisadan sote- ja maakuntauudistuksesta uhkaa tulla vuosisadan farssi. Poliittiset intohimot ovat tehneet hallituksen kuuroksi mm. asiantuntijoiden esittämille näkemyksille ja viimeinen lukko typeryksien estämisessä on ollut eduskunnan perustuslakivaliokunta. Merkittävä määrä ProUnionin jäseniä on hässäkässä osallisena. Sekavuutta lisää se, että jättiuudistuksen säädösvalmistelu hajoaa useaan eri ministeriön vastuulla olevaan kokonaisuuteen. Seuranta on tuskaisen työlästä. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan valinnanvapauslain muutokset olivat vastikään lausunnolla, mutta kasvupalvelulain (työllisyys, aluekehitys, elinvoima) sisällöstä ei ole vieläkään päästy selvyyteen. Myös palvelukeskusverkoston rakennekaavio (konsortio) on muuttunut moneen kertaan.

Hyvääkin löytyy. Valtion sisällä maakuntauudistuksen poikkihallinnollinen yhteistoiminta on sujunut erinomaisesti. Samaa ei voi sanoa Pardian (tai ylipäänsä valtiolta siirtyvän henkilöstön) osalta maakuntavalmistelussa. Hyvää on myös sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon siirtyminen vuoden 2020 alkuun, joka rauhoitti ELY-keskusten tilannetta.  Henkilöstön aseman järjestämisen kannalta tärkeä voimaanpanolaki on menossa eduskuntaan maaliskuussa 2018. Sen valmisteluun on osallistuttu huolella.

Valtionhallinnon sisällä uudistuksia on helpompi hallita. Liikennehallinnon virastouudistus ja Ruokaviraston perustaminen on sujunut asiallisessa hengessä ja luottavaisin mielin katsotaan eteenpäin. Ilahduttavaa on, että hyviä käytänteitä ollaan virastojen välillä ottamassa käyttöön etupainotteisesti. Vaikuttaa siltä, että myös palkkausjärjestelmistä saadaan tolkulliset ratkaisut aikaiseksi ja loputtoman pitkiltä siirtymäkausilta vältyttäisiin. Selvästi hankalin rasti on liikenteenohjauksen yhtiöittäminen. Tavoitteena on palvelussuhteen ehtojen ja eläkkeiden tason säilyminen myös yhtiössä.

Itsenäisyyspäivän aattona saatiin lopultakin selvyys vuosia kestäneelle jahkailulle maistraattien organisoinnissa. Päätös oli odotettu: Maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistetään vuoden 2020 alusta. Yhdistämishanke on käynnistynyt hyvässä hengessä ja henkilöstö on otettu vahvasti mukaan.

Ajassa liikkuu niin paljon, ettei kaikkia valmistella olevia tehtävä- ja henkilöstösiirtoja tässä voi luetella, mutta valvovan silmän alla pysyvät varmasti.

Nk. fuusiovirastojen palkkausjärjestelmien käyttöönoton (Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Luonnonvarakeskus, Opetushallitus/Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus) rahoituksesta on kisailtu valtion työmarkkinalaitoksen kanssa pitkään. Nyt näyttää valoa tunnelin päässä pilkottavan. Siitä enemmän, kun ratkaisu on lopullisesti sinetöity. Ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa.

Plussan puolelle voi sijoittaa myös Valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) palkkausjärjestelmästä keskustasolla saavutetun ratkaisun, jolla vältetään ainakin osa fuusiotilanteen ongelmista. Lailla palkkausjärjestelmästä säätäminen on poikkeuksellista. Työtä jää tehtäväksi ja virastoeriä tarvitaan Luovassakin.

Kekseliäisyyttä ja uutta ajattelua tarvitaan. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa ei yksiniittisellä ajatusmallilla ammattiliitto pärjää.

ProUnionissa on harjoiteltu uutta toimintatapaa. Työpaikkatason jäsentoiminta on lähtenyt käyntiin syyspuolella. Ensi vuodelle on valtuusto varannut samansuuruisen potin kuin kuluvana vuonna on ollut käytössä. Tyyli on vapaa ja sääntöjä vain yksi: yhdessä tekeminen. Käytettävissä oleva summa ilmoitetaan rekisteröimättömille yhdistyksille ja työpaikoille (nimetyille yhdyshenkilöille) heti alkuvuodesta. Miettikää porukalla mitä haluatte puuhata.

Palkkatyön ulkopuolella olevien jäsenten toiminta on liiton toimiston vastuulla. Ideat voi toimittaa Liitto-oravalle ja Työmyyrälle.

Toukokuussa toteutetaan jäsenristeily Tukholmaan retromeiningillä. Merkitkää jo nyt kalentereihin 4.-6.5.2018.  Ilmoittautumisesta tule erikseen viestiä tammikuussa. Tällä reissulla on hauskuustakuu.

Jäsenetuna tarjotaan myös ensi vuonna lakimiesneuvonta yksityisoikeudellisissa asioissa. Neuvonta-ajat löytyvät ProUnionin nettisivuilta kohdasta Jäsenyys ja jäsenedut.

Oikeusturvavakuutuksessa on erityisehto tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain perusteella hoidettavissa asioissa. Erittäin kattava jäsenvakuutus on merkittävä jäsenetu, jota ei joka päivä tule ajatelleeksi, mutta vahingon sattuessa huokaisee helpotuksesta.

Joulun ja uuden vuoden tervehdysten sijaan olemme perinteiseen tapaan tehneet pienen lahjoituksen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKille. Työelämän perusoikeuksien kunnioittaminen kaikkialla parantaa myös suomalaisten asemaa kilpailussa.

Joulun taikaa ja onnea uudelle vuodelle 2018!

Päivitetty: 2019