Yhdistyksen säännöt

Voimassaolevat säännöt

TARKOITUS JA TOIMINTA
1 §
NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, KIELI JA POLIITTINEN SITOUTUMATTOMUUS
Yhdistyksen nimi on ProUnioni ry. Ammattiliitto Pro ry:tä nimitetään näissä säännöissä liitoksi ja jäsenyhdistystä yhdistykseksi.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko Suomi.
Yhdistyksen kielenä on suomi. Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Yhdistys sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä ja liiton edustajiston sekä hallituksen tekemiä
päätöksiä
2 §
TARKOITUS JA TOIMINTA
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä työolojen, palkkojen ja muiden työsuhteen ehtojen parantamiseksi, tasa-arvon edistämiseksi sekä heidän työmarkkina-asemansa vahvistamiseksi.
Yhdistys edistää korkeaa järjestäytymisastetta työpaikoilla ja työskentelee jäsentensä keskinäisen yhteenkuuluvuuden kasvattamiseksi ja lujittamiseksi liitossa ja yhdistyksessä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • avustaa ja tukee henkilöstön edustajien valintaa ja toimintaa työpaikoilla
  • avustaa ja tukee liiton alueellista ja työpaikkatoimintaa
  • avustaa ja tukee yksittäisiä jäseniä heidän etujensa ja oikeuksiensa turvaamiseksi työelämään ja
    työsuhteisiin liittyvissä asioissa
  • avustaa ja tukee liiton työehto- ym. neuvottelutoimintaa liiton sääntöjen 20 §:n pohjalta
  • järjestää edunvalvontaa tukevaa koulutusta ja tiedotusta sekä neuvontatilaisuuksia
  • voi järjestää jäsenkunnan aktivoimiseen suunnattua vapaa-ajantoimintaa
    Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi
  • ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja
    -harjoittaa sijoitustoimintaa sekä hankkia ja omistaa arvopapereita ja toimintaansa varten
    tarpeellista kiinteää omaisuutta
  • toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.
    JÄSENYYS
  • 3 § JÄSENET
    Yhdistykseen voi liittyä jäseneksi henkilö, joka työskentelee julkisella tai yksityisellä alalla.
    Jäsenen on hyväksyttävä yhdistyksen tarkoitus, sitouduttava noudattamaan sääntöjä ja niiden puitteissa tehtyjä päätöksiä.
    Henkilön liittyessä jäseneksi jäsenyhdistykseen hänen on liityttävä samalla myös liiton henkilöjäseneksi ja toimitettava liitolle pyydetyt jäsensuhteeseen liittyvät ja liiton jäsenmaksun sekä yhdistyksen oman jäsenmaksun perintää varten tarvittavat tiedot sekä niissä tapahtuneet muutokset.
    Kun jäsen jää pysyvästi eläkkeelle, jäsenen tulee erota yhdistyksestä ja halutessaan hän voi siirtyä liiton rajoitetuin jäsenoikeuksin toimivaan senioriyhdistykseen.
    Jäsenen hyväksyy yhdistyksen hallitus hakemuksen perusteella.

    4 §
    JÄSENMAKSU
    Yhdistyksen jäsen on velvollinen suorittamaan liiton edustajiston syyskokouksen vuosittain päättämän jäsenmaksun, joka määräytyy ennakkoperinnän alaisesta palkkatulosta liiton hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
    Jäseniltä voidaan periä liiton edustajiston erityisestä syystä määräämä ylimääräinen jäsenmaksu, joka saa kuitenkin olla enintään kolmen kuukauden jäsenmaksua vastaava määrä.
    Yhdistyksen valtuusto voi hallituksen esityksestä määrätä jäseniltä perittäväksi yhdistyksen oman jäsenmaksun, jonka yhdistys itse perii.
    5 §
    JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
    Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti hallitukselle tai ilmoittamalla muutoin yhdistyslain 13 §:n tarkoittamalla tavalla.
    Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen laiminlyö liiton edustajiston vahvistaman tai yhdistyksen oman jäsenmaksun suorittamisen yli kolmen kalenterikuukauden ajalta tai muuten jättää täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei
    enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Eronnut tai erotettu jäsen menettää samalla kaikki oikeutensa yhdistyksessä.
    HALLINTO JA PÄÄTÖKSENTEKO
    6 §
    TOIMIELIMET
    Yhdistyksen toimielimet ovat valtuusto ja hallitus.
    7 §
    VALTUUSTON KOKOONPANO JA VAALI
    Valtuustoon kuuluu vähintään 20 ja enintään 30 varsinaista jäsentä.
    Valtuuston jäsenet valitaan joka neljäs vuosi syys-marraskuussa pidettävällä jäsenäänestyksellä erillisessä äänestystilaisuudessa, postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen
    avulla.
    Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat yhdistyksen jäsenet.
    Yhdistyksen rekisteröimättömät yhdistykset muodostavat vaalipiirin siten, että jokainen jäsen kuuluu yhteen vaalipiiriin. Valtuuston jäsenten lukumäärä vaalipiireittäin määräytyy vaalipiirin
    jäsenmäärän ja yhdistyksen jäsenmäärän mukaisessa suhteessa.
    Vaalipiirin jäsenten ja yhdistyksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan vaalivuonna kesäkuun lopussa olevien jäsenten lukumäärä.
    Ääni annetaan jollekulle vaalipiirin ehdokkaalle. Suurimmat äänimäärät saaneet ehdokkaat kussakin vaalipiirissä tulevat valtuuston varsinaisiksi jäseniksi ja seuraavaksi suurimmat äänimäärät saaneet valtuuston varajäseniksi.
    Yksityiskohtaiset vaaliohjeet määritellään vaalijärjestyksessä, jonka valtuusto hyväksyy.
    Mikäli valtuuston jäsen on estynyt osallistumasta valtuuston kokoukseen, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen samasta vaalipiiristä äänimäärien mukaisessa järjestyksessä. Mikäli samassa vaalipiirissä ei ole enää varajäseniä, kokoukseen kutsutaan suurimman äänimäärän saanut varajäsen, joka ei ole
    saanut kutsua oman vaalipiirinsä edustajana.
    Jos valtuuston jäsenen jäsenyys yhdistyksessä lakkaa, hän siirtyy pysyvästi eläkkeelle tai hän tulee valituksi yhdistyksen hallitukseen, taikka hän muutoin tulee pysyvästi esteelliseksi, päättyy hänen jäsenyytensä valtuustossa ja tilalle tulee varajäsen.
    Jos valtuuston jäsen tai varajäsen valitaan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi tai varajäseneksi, valtuustoon tulee hänen tilalleen samassa vaalipiirissä seuraavaksi suurimman äänimäärän saanut ehdokas. Mikäli samassa vaalipiirissä ei ole enää ehdokkaita, valtuustoon tulee se ehdokas, jolla on valittujen jälkeen seuraavaksi suurin äänimäärä. Valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran
    vaalivuonna syys-marraskuussa pidettävään varsinaiseen kokoukseen.
    Valtuuston toimikausi on neljä (4) vuotta.
    8 §
    VALTUUSTON KOKOUKSET
    Valtuuston kokoukset ovat joko varsinaisia tai ylimääräisiä.
    Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) valtuuston varsinaisista jäsenistä tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä tekee siitä hallitukselle kirjallisen esityksen, jossa käsiteltäväksi haluttu asia yksilöidään.
    Yhdistyksen jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita valtuuston varsinaiselle kokoukselle. Aloite toimitetaan hallitukselle viimeistään elokuun loppuun mennessä. Hallituksen on tuotava näin toimitettu aloite valtuuston kokouksen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.
    Valtuuston varsinainen kokous pidetään kerran vuodessa syys-marraskuussa.
    Valtuuston kutsuu koolle hallitus.
    Valtuuston kokouksen voi järjestää, hallituksen niin päättäessä, tietoliikenneyhteyden tai muun
    teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
    Valtuusto hyväksyy tätä varten äänestys- ja vaalijärjestyksen.
    Kutsu varsinaiseen kokoukseen esityslistoineen lähetetään joko kirjeellä tai sähköpostitse valtuuston varsinaisille jäsenille sekä tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta.
    Kutsu ylimääräiseen kokoukseen esityslistoineen lähetetään joko kirjeellä tai sähköpostitse valtuuston jäsenille sekä tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta.
    Kutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kutsussa on lisäksi mainittava, mikäli etäosallistuminen on mahdollista hallituksen määrittelemällä tavalla.
    Valtuusto on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan kutsuttu koolle ja valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä.
    Toimikauden ensimmäisen varsinaisen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja.
    Toimikauden ensimmäinen varsinainen kokous käsittelee seuraavat asiat:
  • todetaan valtuuston kokoonpano
  • valitaan valtuuston varsinaisista jäsenistä valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
  • valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
  • valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen sääntöjen 9 §:n mukaisesti
  • valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja.
    Tilintarkastajan ja varatilitarkastajan tulee ollahyväksytty tilintarkastaja tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
    Varsinaisessa kokouksessa:
  • käsitellään hallituksen laatima kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä toimintavuodelta
  • käsitellään tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus edelliseltä tilikaudelta
  • päätetään tilipäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  • päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta
  • päätetään seuraavana toimintavuonna valtuuston puheenjohtajille, valtuuston jäsenille, hallituksen puheenjohtajille, hallituksen jäsenille, toimi- ja valiokuntien jäsenille, tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle maksettavista palkkioista sekä matkakustannusten korvausten perusteista
  • päätetään toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle
  • päätetään yhdistyksen mahdollisen oman jäsenmaksun suuruus ja sen perintätapa
  • päätetään talousarvio seuraavalle toimintavuodelle
  • käsitellään virka- ja työehtosopimusasiat
  • käsitellään hallituksen valtuustolle esittämät asiat
  • käsitellään valtuustolle tehdyt aloitteet
  • käsitellään muut 3/4 määräenemmistöllä kiireelliseksi todetut asiat ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset
  • vahvistetaan joka neljäs vuosi vaalijärjestys
  • käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
    Ennen liiton edustajistovaalia pidettävässä valtuuston kokouksessa valitaan yhdistyksen ehdokkaat edustajistovaaliin liiton sääntöjen pykälässä 9 mainittujen periaatteiden mukaisesti. Hallitus voi valita yhdistyksen ehdokkaat edustajistovalliin, mikäli se saa valtuutuksen valtuuston kokoukselta.
    Valtuuston päätettäviin asioihin kuuluu muualla näissä säännöissä mainittujen asioiden lisäksi yhdistyksen jäseneksi liittyminen koti- ja ulkomaisiin keskus- ym. järjestöihin ja niistä eroaminen.
    Mikäli hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, valtuuston puheenjohtaja,
    varapuheenjohtaja eroaa kesken toimikautensa tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamasta tehtäväänsä, valitsee valtuusto tähän tehtävään uuden henkilön jäljellä olevaksi loppukaudeksi.
    Mikäli hallituksen muu varsinainen jäsen eroaa kesken toimikautensa tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamasta tehtäväänsä, nousee henkilökohtainen hallituksen varajäsen varsinaiseksi jäseneksi ja
    valtuusto valitsee hänen tilalleen uuden hallituksen varajäsenen.
    Vaalista on mainittava kokouskutsussa.
    Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallituksen jäsenet valitaan enemmistövaaleilla.
    Valtuuston kokouksessa päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Asiat ratkaistaan avoimella äänestyksellä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaalissa ja suljetussa äänestyksessä, joissa ratkaisee arpa. Äänestys on suoritettava
    suljettuna, jos vähintään kaksi valtuuston jäsentä sitä jossain asiassa vaatii. Yhdistyksen hallituksen jäsenillä, tilintarkastajilla ja liiton nimeämillä edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston kokouksissa.
    9 §
    HALLITUS
    Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi (5) jäsentä ja enintään seitsemän (7) jäsentä sekä kullekin jäsenelle yksi (1) henkilökohtainen varajäsen.
    Hallituksen jäsenet valitaan joka neljäs vuosi pidettävässä valtuuston toimikauden ensimmäisessä kokouksessa.
    Valtuustossa valitun uuden hallituksen tulee pitää järjestäytymiskokous kuukauden sisällä valinnasta ja ilmoittaa yhdistyksen toimihenkilöiden tiedot liiton toimistoon.
    Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
    Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasanvoittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä arpa.
    Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.
    Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
  • johtaa, kehittää ja edustaa yhdistystä näiden sääntöjen, yhdistyksen kokouksen ja liiton päätösten
    mukaisesti
  • nimetä yhdistyksen edustajat eri tehtäviin
  • valmistella valtuuston vaali vaalijärjestyksessä määrätyllä tavalla
  • kutsua valtuusto koolle ja valmistella valtuustossa käsiteltävät asiat
  • panna täytäntöön valtuuston päätökset
  • hyväksyä ja erottaa jäsenet ja pitää heistä liiton antamien ohjeiden mukaista luetteloa
  • laatia tarvittaessa perusteltu esitys perittävästä yhdistyksen omasta jäsenmaksusta ja sen perimistavasta
  • hoitaa yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistamisesta
  • avustaa ja tukea liiton neuvottelutoimintaa sekä virka- ja työehtosopimuksen niin mahdollistaessa valvoa ja hoitaa sopimus- ja neuvottelutoimintaa liiton sääntöjen 20 §:n pohjalta
  • pitää yhdistyksistä valituksi tulleisiin työpaikkojen luottamustoimisiin jatkuvaa yhteyttä
  • edistää yhdistyksen ja liiton tavoitteiden toteutumista ja niiden tunnetuksi tekemistä
  • hoitaa muut yhdistystä koskevat asiat.
    Hallitus päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
    Hallitus asettaa tarpeelliseksi katsomiaan toimielimiä valmistelemaan hallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita.
    YLEISTÄ
    10 §
    REKISTERÖIMÄTTÖMÄT YHDISTYKSET
    Rekisteröimättömät yhdistykset toimivat paikallistasolla. Ne toteuttavat jäsenten virasto- ja työpaikkatason edunvalvontaa ja muuta näiden sääntöjen mukaista järjestötoimintaa yhdistyksen kanssa sovittavan työnjaon mukaisesti.
    Jokainen jäsen kuuluu rekisteröimättömään yhdistykseen.
    Rekisteröimättömän yhdistyksen toimialueen määrää yhdistyksen hallitus.
    Rekisteröimättömät yhdistykset muodostavat vaalipiirejä, jotka valitsevat valtuuston.
    Rekisteröimättömien yhdistysten toimielimiä ovat toimikunnat.
    11 §
    TILI- JATOIMINTAVUOSI SEKÄ TILINTARKASTUS
    Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle huhtikuun loppuun mennessä ja heidän on palautettava tilit lausuntoineen hallitukselle elokuun loppuun mennessä. Lausunto osoitetaan valtuustolle.
    12 §
    NIMENKIRJOITUS
    Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä hallituksen siihen määräämän henkilön kanssa, tai henkilöt, joilla on siihen liiton hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.
    13 §
    SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
    Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä valtuustossa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.
    Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muutoksesta. Kutsun mukana on toimitettava ehdotus uusiksi säännöiksi.
    14 §
    YHDISTYKSEN PURKAMINEN JA LAKKAUTTAMINEN
    Yhdistys voidaan purkaa valtuuston päätöksellä. Kokouksessa on päätöksen puolesta annettava vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
    Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen varat käytetään näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittuun tarkoitukseen purkautumiskokouksen päättämällä tavalla.
    Yhdistyksen purkamisesityksestä on mainittava kokouskutsussa.
    Lahjoitettu ja testamentattu omaisuus on käytettävä sille määrättyyn tarkoitukseen.

Tietosuojaseloste